
Valmistumisensa aikoihin 50- ja 60-luvuilla, nämä rakennukset ovat edustaneet tulevaisuutta, siirtymistä pois matalista puutalokaupungeista korkeisiin kaupunkeihin, nykyajan mukavuuksilla. Mutta nämäkin rakennukset tehtiin sen ajan tarpeisiin, jonka huomaa 2000-luvulla hyvin siitä, että alkuperäisessä kunnossa olleissa asunnoissa oli esim. pistorasioiden määrä ja sijainti riittämätön nykyajan tarpeisiin. Kodeissa oli melko vähän sähkölaitteita 50- ja 60-luvuilla verrattuna nykypäivään.
Yleensä remontoinnin yhteydessä asukkaat ovat päivittäneet pistorasioiden määrää ja sijaintia vastaamaan uusia tarpeita. Vuosikymmenten aikana on myös talon sähköpääkeskusta pitänyt uusia, jotta kapasiteetti on riittävä kulutuksen kasvaessa.
Talossa oli alkuvaiheessa keittiön kautta kulkevat kaasuputket, joiden käyttö loppui myöhemmin. Samalla tavalla jätekuilujen käytöstä luovuttiin.
Vuosikymmenten aikana on kiinteistössämme toiminut mm. Kaupunginkirjaston lukusali sekä Suomi-Neuvostoliitto seuran toimisto. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme kertomaan kiinteistön toiminnasta enemmän, kunhan saamme luotettavaa dokumentaatiota asiasta.

Vuosituhannen vaihduttua on kiinteistössämme modernisoitu monia asioita. Talon valmistuessa vietiin vielä jätteitä ns. laskiämpärihuoneeseen, ja vielä 90-luvullakin roskat vietiin pois pelkästään sekajätteinä, mutta nyt pihalla on jätesiilot ja tarkkuutta vaativaa jätelajittelua.
Talon lattialämmitys on edelleen sama, mutta aluksi lämpö saatiin putkistoihin koksia polttamalla, sitten öljyä polttamalla, ja nykyään se saadaan kaukolämmöstä, jonka kulutusta vähentää lämmön talteenottojärjestelmä (LTO). Käytössäoloaikanaan LTO on vähentänyt kaukolämpökustannuksia yli 600 000 euroa ennen vuotta 2026.
Käyttövesi- ja viemäriputkisto on uusittu linjasaneerauksessa. Samalla siirryttiin kulutusperusteiseen vesimaksuun. Antennijärjestelmät on uusittu digi-TV:n vaatimuksiin, ja valokuitukin on vedetty kiinteistöön asti.

Vaikka kiinteistö on muuttunut tekniikaltaan ja samalla siihen liittyvien huoltotöiden yksityiskohdat, niin työtä riittää tämän kokoisessa talossa. Siksi talonmies on ollut tärkein henkilö tässä kiinteistössä kautta vuosikymmenten. Aivan alussa kiinteistöä lämmitettiin koksilla, ja silloin talossa oli jopa kaksi talonmiestä. Myöhemmin kun siirryttiin öljylämmitykseen, niin yksi talonmies riitti. Vaikka nyt käytössä on kaukolämpö ja lämmöntalteenottojärjestelmä, silti pientä korjattavaa ja säädettävää on lähes joka päivä.
Kun tämä kiinteistö rakennettiin, oli kaikissa kiinteistöissä aina oma talonmies. Nyt 2020-luvulla koko maassa on vain noin 50 kokopäiväistä talonmiestä. Huoltotyö ei lopu koskaan kesken, ja yleisestä trendistä poiketen kiinteistömme on pitänyt kokopäiväisen talonmiehen työtä tärkeänä ja asumismukavuutta lisäävänä tekijänä. Tuttu talonmies on aina tavoitettavissa, hän tuntee asukkaat, ja asukkaat luottavat häneen(kuvaa klikkaamalla pääset YLEn juttuun).
Nyt, vuonna 2026, kiinteistön täyttäessä 70-vuotta, siirtyy pitkäaikainen ja luotettu talonmiehemme Veikko Toivonen eläkkeelle 35 vuoden pestin jälkeen. Työ jatkuu kuitenkin uuden talonmiehen osaavissa käsissä.

Aiempien kunnostus- ja ylläpitotöiden ansiosta kiinteistömme on edelleen hyväkuntoinen, ja myös vakavarainen. Tulevaisuutta ajatellen on myös turvallista tietää, että aikoinaan tehdyn kartoituksen perusteella kiinteistömme asuinrakennuksilla ei ole paalutustarvetta.
Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kohti tulevia vuosikymmeniä.